Tuiskun estevalmennus 5.12
Heti alkuun haluan kiittää Emmaa uuden ulkoasun loihtimisesta! Tykkään tästä tosi paljon, mites te? Kuten kaikki ovatkin jo varmaan huomanneet, ei blogissa nähdä tänä vuonna joulukalenteria. Kuitenkin halusin jotain vähän erilaista tähänkin joulukuuhun, ja ajattelin tehdä teille 10 jouluspesiaali-postausta. Koska tänään on jo viides päivä, tulee siis postauksia about joka toinen päivä aina jouluaattoon saakka.
Ensimmäiseen spessupostaukseen lähdetään melko tavallisella teemalla, eli estevalmennuksella. Aijon käydä valmennusta läpi kuitenkin hieman normaalia poikkeavalla, yrsityiskohtaisemmalla tavalla. Myöhemmin postauksissa tullaan näkemään kuitenkin enemmän erikoispostauksen tyylisiä juttuja! Joka tapauksessa, valmennus alkoi ihan perus verryttelyllä, mutta heti alusta saakka mun täytyi olla tiukkana, että Coda ei jää pohkeen taakse. Tultiin myös kahta puomia ravissa ja laukassa, mutta niitä ei juuri videolla näy. Puomien ylikin piti mennä tarpeeksi etenevässä temmossa, pohkeen edessä. Kun Coda ei laukkaa rehellisesti eteen, tulee myös itse hyppäämisestä hankalaa. Ongelmana Pantsun valmennuksessa taas oli se, että vaikka sain Codan etenemään, se ei ollut enää ohjan ja pohkeen välissä. Näin ollen haastavamman tilanteen edessä se pääsi juoksemaan alta haluamaansa suuntaan, kun kukaan ei ollut ympärillä tukemassa.
Eteenpäin pyrkimystä ja tuntumaa lähdettiin hakemaan heti alussa, ja Codalle tehtiin selväksi että jalkaan on reagoitava! Hetken muistuttelun jälkeen se liikkuikin jo ihan hyvin eteen, ja päästiin siirtymään kavalettien kimppuun. Siinä tehtävänä oli hypätä ensin yhden, ja myöhemmin kahden kavaletin yli ympyräuraa seuraten. Haastavan tehtävästä seki se, että kavaletit eivät olleet tasaisen välimatkan päässä toisistaan, vaan toiselle kaarelle tuli ainoastaan kolme laukka-askelta. Voin sanoa että ei ollut mulle ja Codalle mikään helpoin tehtävä! Välistä ohitettiin toinen kavaletti että saataisiin rytmi takaisin, ja välistä sitten ihan siksi, etten päässyt kääntämään sille.
Jo tässä vaiheessa tuli esille yksi ongelma, joka on vaivannut meitä ihan alusta saakka. Coda saa välillä ihan kunnon kohtauksen osuessaan puomiin. Joko se lähtee alta, tai jäätyy ja pysähtyy. Tietenkään etenkään kisaradalla ei puomeihin pidäkään osua, mutta Codan pitää oppia, että vaikka puomi sattuisikin kolahtamaan, ei sen elämä siihen lopu. Välillä puomi vähän kolahti, koska noin teknisellä tehtävällä etäisyydet eivät aina osuneet ihan nappiin. Se ei kuitenkaan maailman loppu ole, ja pikkuhiljaa Codakin pysyi rennompana kolauksista huolimatta.
Seuraava tehtävä oli tulla sateenkariesteiltä hieman kaarevalla tiellä kavaletti - pysty, ja kavaletti - okseri linjat, joihin mun piti päästä ensimmäiselle hyvin sisään. Kavaletin jälkeen taas tuli malttaa, jotta mahtui ottamaan laukka-askeleen kunnolla. Sitten tultiin pientä radanpätkää, johon sisältyi myös melko teknisiä käännöksiä. Sateenkaarelta turkoosille okserille tultiin hyvin, mutta turkoosin ja ruskean okserin linjalla meno lähti ihan käsistä. Koska ensimmäiselle esteelle täytyi tulla niin pienestä kaarteesta, osui paikka aavistuksen lähelle. Coda nappasi puomin, ja lähti taas kolauksen ääntä karkuun. Sain kuitenkin väliin mahtumaan viisi askelta, mutta toisenkin okserin puomi tuli alas laakahypyn johdosta. Seurauksena taas karkuun ja kovaa... Varovaisuus on hyvä asia, mutta saa niihin puomeihinkin koskea.
Tultiin koko tehtävä uudestaan, ja ensimmäinen linja tuli taas aika kivasti. Vähän aikaisemmin olisin voinut antaa laukata, mutta paikat ja askeleet sopivat joten ei valittamista. Nyt käänsin jopa oikeaan suuntaan, ja pääsin muutenkin jatkamaan heti puomien jälkeen suoraan viimeiselle linjalle. Taas ensimmäisellä esteellä vähän lähellä, mutta väli ja toinen este sujuivat hyvin. Esteitä nosteltiin taas vähän isommiksi, ja sain tulla viimeisen linjan vielä kerran. Parempi, ja siihen oli hyvä lopettaa :)
Jo tässä vaiheessa tuli esille yksi ongelma, joka on vaivannut meitä ihan alusta saakka. Coda saa välillä ihan kunnon kohtauksen osuessaan puomiin. Joko se lähtee alta, tai jäätyy ja pysähtyy. Tietenkään etenkään kisaradalla ei puomeihin pidäkään osua, mutta Codan pitää oppia, että vaikka puomi sattuisikin kolahtamaan, ei sen elämä siihen lopu. Välillä puomi vähän kolahti, koska noin teknisellä tehtävällä etäisyydet eivät aina osuneet ihan nappiin. Se ei kuitenkaan maailman loppu ole, ja pikkuhiljaa Codakin pysyi rennompana kolauksista huolimatta.
Seuraava tehtävä oli tulla sateenkariesteiltä hieman kaarevalla tiellä kavaletti - pysty, ja kavaletti - okseri linjat, joihin mun piti päästä ensimmäiselle hyvin sisään. Kavaletin jälkeen taas tuli malttaa, jotta mahtui ottamaan laukka-askeleen kunnolla. Sitten tultiin pientä radanpätkää, johon sisältyi myös melko teknisiä käännöksiä. Sateenkaarelta turkoosille okserille tultiin hyvin, mutta turkoosin ja ruskean okserin linjalla meno lähti ihan käsistä. Koska ensimmäiselle esteelle täytyi tulla niin pienestä kaarteesta, osui paikka aavistuksen lähelle. Coda nappasi puomin, ja lähti taas kolauksen ääntä karkuun. Sain kuitenkin väliin mahtumaan viisi askelta, mutta toisenkin okserin puomi tuli alas laakahypyn johdosta. Seurauksena taas karkuun ja kovaa... Varovaisuus on hyvä asia, mutta saa niihin puomeihinkin koskea.
Tultiin koko tehtävä uudestaan, ja ensimmäinen linja tuli taas aika kivasti. Vähän aikaisemmin olisin voinut antaa laukata, mutta paikat ja askeleet sopivat joten ei valittamista. Nyt käänsin jopa oikeaan suuntaan, ja pääsin muutenkin jatkamaan heti puomien jälkeen suoraan viimeiselle linjalle. Taas ensimmäisellä esteellä vähän lähellä, mutta väli ja toinen este sujuivat hyvin. Esteitä nosteltiin taas vähän isommiksi, ja sain tulla viimeisen linjan vielä kerran. Parempi, ja siihen oli hyvä lopettaa :)
Palataan seuraavan spessun parissa ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti