♥138 Ruusuke Riders Innistä

Takaisin kisaamisen makuun

 

Tänään jo pitkähkön puoleiseksi venynyt kisatauko päättyi, kun ajeltiin Riders Innin kisoihin hyppäämään 90cm ja 100cm. Luokat pidettiin matalana, että saataisiin vaan itseluottamusta ja mukavaa menoa molemmille :) Kaikissa luokissa oli sama rata, ja molemmat luokat meni ihan hyvin.

     90cm näytti kyllä kieltämättä taas todella pieneltä, mutta onnistuttiin me silti yksi puomi viimeiseltä esteeltä ottamaan :D Ei kyllä haitannut ollenkaan, mentiin se lähinnä metrin alle, ja oman mielen virkistämieksi kuitenkin. Muuten meni ihan hyvin, kaikki paikat ei ehkä ollut priimat mutta ihan hyvällä fiiliksellä radasta kuitenkin.

     Viimeinen este oli tosiaan valinnainen, sai mennä joko pystyn jonka alla oli portti, taikka ystävämme vesimaton. Päätin että mennään tietysti vesimatto, kun kerta sen kanssa on niitä "ongelmia" ollut, ja se oli hyvä päätös vaikka puomi siitä sitten tulikin. Jos en 90cm radalla pääse vesimatosta yli niin miten luulen 110cm ja 120cm radoilla sen sitten onnistuvan.

linkki

     100cm sujuikin sitten astetta paremmin, kun tulokseksi tuli 0-0, ja sija 11/64! Laukan rytmi oli parempi, vaikkakin uusinnassa pari lähestymistä oli turhan tykitettyjä (dab-okseri ja vesimatto). Rataan olin kuitenkin ihan tyytyväinen, ja saldoksi tulikin sitten Riders Innin ruusuke sekä kingslandin t-paita (joka tulee postissa). Kokonaisuudessaan hyvä päivä, ja tästä voikin sitten taas lähteä takomaan niitä 110cm luokkia paremmalla luotolla. Toivotaan että kaikki menee hyvin :)

linkki

     Seuraavat kisat onkin jo Savonlinnan Opera Gamesien parissa, ellei sitten innostuta ensi viikon sunnuntaina käymään Hyvinkään Polo Jumpissa hyppäämässä metrin luokka. Viime vuonna Coda meni Savonlinnassa 120cm, 130cm ja 135cm, postauksen näette tästä! Tänä vuonna pääsen sitten ihan itse selkään, melko jännää! Vaikka multa takataskusta löytyykin myös kansallinen lupa, niin mun luokat tulee olemaan aluetasolla, kun 100cm ja 110cm luokkia on järjestetty D-lupa cupin merkeissä. Siitä kuitenkin lisää myöhemmin, loppuun parit kuvat 90cm luokasta.

Kuvista iso kiitos Nora Norrlin!

♥137 Onnistumisen kokemuksia Sannan valkussa

Kiitollinen, siunattu, onnellinen

 

Maanantaina käytiin taas Hattel Horsella Sanna valkussa, ja valmennus meni aika kivasti. Alkuun oli vähän hakemista kun en finnderbyn vuoksi ollut ratsastanut neljään päivään, enkä myöskään hypännyt itse kahteen viikkoon, mutta ekan radan jälkeen sain korjattua! Mulle isoin onnistuminen lähtee virheestä, ratsastan ensin huonosti, ja sitten korjaan sen. Mieletön fiilis!

     Aloitettiin työskentely ympyrällä väistättäen aina välistä takaosaa ulospäin. Noilla animon housuilla on kyllä vähän hankalaa istua, kun ne on niin liukkaat, mutta huippu hyvät hypätä. Tai sitten oon vaan nyt tottunut niillä uusilla housuilla liimautumaan niin hyvin satulaan, että Codan isossa ravissa istuminen oli taas vähän hankalaa :D Välillä kuitenkin kevennettiin eteenpäin, ja siinä sain kommenttia että en saa heittää ohjaa pois kun lähden keventämään eteen. Sitten tultiin muutaman kerran kavaletteja ja okseria, ensin tehden väleihin voltit, ja sitten suoraan yhtenäisellä linjalla. Kerran Coda lähti okserin jälkeen liian innokkaana eteen, enkä saanut sitä kiinni kunnolla, joten kavaletille tuli ihan kamala tasajalkahyppy, mutta muuten verryttely sujui ihan hyvin.

linkki videoon

     Rata oli pitkä. Mä muistan radat kuitenkin yleensä aina hyvin, eikä tämänkään kanssa ollut ongelmia. Ensimmäisellä radalla meinasin palata mun perusongelmaan, eli turhaan vetämiseen. Sanoinkin äitille ekan radan jälkeen että "nyt jos en lopeta tätä vetämistä niin tää ei enää hyppää mun kanssa!" Ärsytti oma ratsastus, vakka mitään ihmeellistä ei radalla tapahtunutkaan. Sianselälle etäisyydet ei napannut ollenkaan, mutta Coda hyppäsi tosi kiltisti :) Päätin että nyt on pakko ratsastaa, ja mähän ratsastin. Ehkä ekaa kertaa mun elämässä voin sanoa vilpittömästi ratsastaneeni omasta mielestäni hyvin!

     Toisen radan aikana videon kanssa kävi pikku moka, että tila loppui kesken ja äiti vapautti muistia äkkiä. Rata oli kuitenkin sen verran pitkä, että loppupätkä ehti vielä alun lisäksi videolle, keskeltä puuttuu kuitenkin pieni pätkä jota ei ole leikattu mitenkään tarkoituksella pois. Viimeinen rata oli pikkusen isompi, ja lyhempi. Se meni tosi hyvin, vaikka vihreää okseria edeltävällä vedellä olin vähän lähellä. Sanna sanoikin että "hyvin korjattu!", ja vihreälle okserille tuli tosi hyvä hyppy. Sianselälle tuli kanssa kivat hypyt, eikä muillakaan ollut ongelmia, sinisellä linjalla pystyn puomi vähän kolahti, muttei kuitenkaan tippunut. "Ilman virhepisteitä" siis mentiin, mutta sillä ei ollut edes mitään merkitystä, niin tyytyväinen olin hevoseen, ja omaan ratsastukseeni lopussa!

linkki videoon

Sanna on kyllä mielettömän taitava opettaja! Tälläisen amatöörinkin saa ratsastamaan edes hetken hyvin :D Menkää ihmeessä Sannan valmennukseen, jos teillä on siihen mahdollisuus. Ehkä mäkin vielä joku päivä opin ratsastamaan :)

♥136 Groomina Finnderbyssä - videopostaus

Finnderby 2015

Nyt on pitkä viikonloppu vietetty Ypäjällä groomin ominaisuudessa, ja kieltämättä vähän väsyttää :D Tällä viikolla kuitenkin treenataan ahkerasti, ja katsotaan jos käytäisiin Riders Innissä hyppäämässä joku pieni luokka lauantaina. Mutta takaisin finnderbyyn, eli me tehtiin teille Nooran kanssa koko reissusta videopostaus, jonka kautta saatte toivottavasti paremman kuvan vaikka ei tietenkään ihan kaikkea keretty kuvaamaan :)

Linkki videoon

Toivottavasti tykkäsitte!

Oliko teistä joku finnderbyssä?

 

♥135 Haaste hevosbloggaajille

 

Tällä hetkellä ollaan Nooran kanssa Finderbyssä, mutta siitä lisää alkuviikosta :) Tämä postaus tulee ajastuksella, ja kotiin palataan Sunnuntaina! 

Kiitos haasteesta Sarita ja Pihla !

Haasteen voi toteuttaa kuka tahansa, vaikka tähän ei oltaisikaan haastettu. Muistakaa lisätä haastepostaukseen ylläoleva kuva mukaan. Haasteen saatuasi muista myös kiittää haasteen antajaa. Kurkkaa alkuperäiset ohjeet kuvassa lukevasta osoitteesta!

Kysymykset haastetuille:

1. Hevoset vai ponit?

- Hevoset, koska ponivuodet on jo takanapäin, ja ponit ovat muutenkin jo liian pieniä ainakin jokapäiväiseen ratsasteluun.

2. Kenttä vai maneesi?
- Maneesi. Kesällä tietenkin kenttä, mutta jos koko vuosi pitäisi mennä yhdessä paikassa, niin mun valinta olisi kyllä maneesi!

3. Koulu, esteet vai maasto?

- Esteet. Kouluratsastus alkaa kyllä myös vallata yhä enemmän alaa, mutta pääpaino meillä pysyy kuitenkin ehdottomasti esteissä :)

4. Raippa vai kannukset?

Raippa, koska sen avulla saa hevosta ratsastettua napakammaksi, kannukset vain osaviin jalkoihin :)

5. Suojat vai pintelit?

- Suojat. Paljon helpommat, vaikkakin pintelit on kyllä kivan näköiset esim. saman sävyisen huovan seurana!

6. Lyhyt vai pitkä raippa?

- Pitkä raippa, jolla yltää aktivoida hevosen takajalkoja hyvin. Esteillä toki lyhyt.

7. Tarhaus yksin vai laumassa?

- Yksin. Kavereita pitää tietysti olla lähellä/ aidan takana, mutta turvallisuussyistä ainakin kilpahevoset omissa langoissa.

8. Ratsastuskoulu vai yksityistalli?

- Yksityistalli. Toki ratsastuskoulu on hyvä startti kaikille, mutta omassa tilanteessani oma hevonen on parempi pitää yksityistallilla (jossa ei ole ratsastuskoulua samassa).

9. Vuokrahevonen vai oma hevonen?

- Oma tietenkin :) tarviiko edes perustella?

10. Lempihevonen?

- Coda ♥

Haastan mukaan: 

Tiia

Hanna

Mandi


Ja kaikki blogini lukijat! Linkatkaa mulle kommentteihin jos teette :)

♥134 Aluekoulukisoissa

Ensimmäiset koulukisat aluetasolla

 

Sunnuntaina suunnattiin Kellokoskelle koulukisoihin, luokkana HeB:0 joka oli mulle ihan uusi tuttavuus. Oli kyllä tähän asti vaikein HeB-rata mitä olen mennyt, jonka haastavuudesta suuri osa lähti ihan siitä, ettei Codalle olla opetettu puoliakaan radasta löytyvistä asioista :D Siinä sitten verkassa yritin vähän opettaa ponia peruuttamaan, ja toivoin että osattaisiin edes jotenkin esittää keskiaskellajit, joita ohjelmasta löytyi aina käynnistä laukkaan.

      Aamu alkoi jo seitsemän jälkeen, ja sykeröitä tuskaisesti vääntäessäni mietin että mihin sitä taas olenkaan ryhtymässä... Matka kisapaikalle ei kestänyt juuri kymmentä minuuttia pidempään, mutta siinä ajassa kerkesi hyvin monta kertaa toivomaan olevansa nukkumassa jossain muualla. Radalle lähdin lyhyehkönä pidetyn verryttelyn päätteeksi kuitenkin ihan hyvillä mielin, ilman mitään suurempia odotuksia. Rennoin fiiliksin vaan, onhan tuo pisteytys aluetasolla kuitenkin ihan eri luokkaa kun seurakisoissa, joten tälläisen esteratsukon on turha tässä vaiheessa mitään kovin suurta prosenttimäärää odottaa.

     Rata ei ollut meidän parhaimpia, mutta ihan tyytyväinen olen kuitenkin. Aluksi säälittävät prosentit otti kyllä kieltämättä päähän, mutta kyllähän sen ymmärtää. Meille melko hankala rata aluetasolla, ja pisteytys sen mukainen. Reilut 56% kahden tuomarin yhteenlaskettuna tuloksena ei suupieliä saanut nousukiitoon, mutta Codan erimerkillinen käytös kisapaikalla kylläkin! Yksi hölmö säikähdys radalla tuli, kun kajareista humahti yllättäen Codan musiikkimakua miellyttämätön kappale. Matka kuitenkin jatkui, ja rata pysyi melko rikkeettömänä.

linkki

     Ärsyttää ihan älyttömästi etten osaa radalla pitää pakettia kasassa ja tuntumaa kunnollisena. Pitäisi varmaan mennä joku HeC seuraavaksi niin voi heittää ohjat luvan kanssa pois. Oikeesti mikä siinä on niin vaikeeta ratsastaa kisoissa niinkuin kuuluisi? Muita juttuja en rupea radalta erittelemään, mutta varmasti videolta näkee runsaasti epäkohtia... Ensimmäinen kerta muuten kun Coda näkee sivuaidat, ei sanonut mitään. Meidän koulukisoissa on kyllä näkynyt hyvin Codan kaari villistä ja kurittomasta lapsihevosesta laiskaksi tädinkuljettimeksi :D Huippukohta oli ja meni kahden sijoituksen kera, mutta nyt olisi aika kääntää kelkka taas uuteen nousuun vähän energisemmän otteen myötä. Coda sai tuomareilta kehuja, mutta muuhun meidän suoritus ei tällä kertaa kantanut.

"Huoh, ei tääl oo ees esteitä..."

Kyllä me koulupuolella taidetaan pitäytyä ihan oman tallin kotikisoissa, mutta kokemus se tämäkin!

♥: Idde