tiistai 28. heinäkuuta 2015

♥151 Hanko SeaHorse Week

Vadelmaveneellä jeee . . .

 

Vihdoin kotona! Viime päivät olen viettänyt "aurinkoisessa" Hangossa, sekä kilpailijan, että kisaturistin ominaisuudessa. Matkaan lähdettiin keskiviikkona, ja kotiin palattiin vasta Sunnuntaina. Reissu oli kyllä tosi kiva, vaikka Sunnuntain isot luokat peruuntuivatkin valitettavasti sateen takia.



1. Codalla hienot ilmeet :D 2. Aada leikkii selfie-tikulla! 3. Hangon satama. 4. Nam :)


     Keskiviikkona tosiaan herätyskello soi jo aikaisin aamulla, koska mun ja Codan kanssa matkaan lähtenyt Aasa oli jo aikaisemmassa 90cm -luokassa. 100cm starttasi vähän myöhemmin, ja oltiinkin siinä sitten molemmat. Valtteri Reilin tuli jeesaamaan radankävelyssä, ja auttoi mua kanssa verkassa, kiitos vielä! Metri meni ihan hyvin, tulos 0-0vp ja sija 5, kuitenkaan rataan en ollut täysin tyytyväinen. Hyviä pätkiä oli paljon, mutta myös niitä mitä olisin halunnut muuttaa. Mitään ihmeellistä ei kuitenkaan ollut, harmiksi vaan video tästä luokasta jäi uupumaan, kun kuvaus oli pätkässyt muistin loppuessa ihan alkumetreillä! Tuloksesta olin tosi ylpeä, niin valtavan isossa luokassa pääsin sijoille, ja palkintojenjaossakaan en ole hetkeen pyörähtänyt.
     Tämä olisi ollut mun ja Codan ensimmäinen palkintojenjako, mutta Coda oli hoidettu pois jo pari tuntia ennen luokan loppumista. Sain palkintojenjakoon lainaksi Veronican Belamiksen, ja olin kyllä vähän kauhuissani kun en kyseistä heppaa ollenkaan tuntenut :D Huutelinkin katsomoon omistajalle että "miten tää toimii?", vastauksena sain "Sanot vaan laukka niin se lähtee!" Vielä viimeinen vilkaisu, "meneeks tää kovaa?" Naurua pidättelevä nyökkäys tuli vastaukseksi, ja siinä vaiheessa mietin että mitä jos ravailen vaan portille suoraan. Porukan lähtiessä kiitämään, mitään ei ollut kuitenkaan enää tehtävissä, aluksi heppa pomppi paikallaan, niin tokaisin vaan sitten että "laukka!" ja johan läks. Tyylikkäästi vedettiin baanaa ympäri, välissä kierrellen kentällä olleita kukkapuskia. Kieltämättä ihan hauska kokemus tämäkin, kiitos vielä Verolle hepan lainasta :)




     Torstaina sain nukkua vähän pidempään, ja tähtäsin metrin alkuun kisa-alueelle, jotta ehtin kävellä Aasan apuna radan ja olla verkassa. Sen jälkeen käveltiin Vaten kanssa rata, ja katselin siinä että nyt on esteet kyllä 110cm eikä yhtään alle. Arvostelu tässä luokassa oli A.2.0, elikkä aikalukka yhdessä vaiheessa. Päätin kuitenkin heti, etten ratsasta aikaa ollenkaan, luokka oli kuitenkin sen verran iso, esteet tapissa, ja viime kympistä taas hetki vierähtänyt. Mielummin halusin välttää virheitä, ja yrittää ratsastaa edellistä päivää paremmin. En tiedä onnistunko siinä, mutta rata oli ihan okei. Välissä vähän lähellä, ja rytmi ei ollut ihan kunnossa läpi koko rataa.
     Vaikka rata oli ihan perus, oli siinä kokoajan tehtävää, ja sai kyllä ihan keskittyä miten sitä aikoo ratsastaa ja mitä pitää seuraavaksi tehdä. Puomit pysyi ylhäällä, mutta enimmäisaika ylittyi muutamalla sadasosasekuntilla, tuoden meille tulokseksi 1vp. Ei haittaa, mutta kyllähän se pyöreä nolla olisi kauniimmalta näyttänyt. Isohko ja vaikea kymppi kuitenkin suhteellisen kunnialla taas suoritettu, joten ihan tyytyväinen saan kuitenkin olla. Ensi kerralla aikaluokassa vaan muistan, että vaikken aikaa haluaisikaan ratsastaa, turha haahuilu ja aitojen nuolenta saa jäädä pois. Muistakaa säätää mutterista laatuja paremmaksi!




     Perjantaina mun luokka oli ensimmäinen, ja alkoi klo. 9.00! Sai siis taas availla silmiä ihan aikaiseen, että kerkesi kävellä radan. Katsoin muutaman ratsukon, ja sitten valuin laittamaan Codaa kuntoon. Esteet oli pienempiä kun torstaina, ja rata oli muutenkin kivan ja helpohkon oloinen, vaikka tekemistä toki riitti. Lähdin viimeiseen starttiin hyvillä fiiliksillä, ja halusin vaan radan, johon voisin itse olla tyytyväinen. Radan, jonka jälkeen voisin muistella Hangon kisoja lämmöllä, tyytyväisenä omaan tekemiseen.
     Arvosteluna perjantaina oli 307.1, eli uusinta jatkuisi suoraan perusradan jälkeen, mikäli ensimmäinen vaihe sujuisi virhepisteittä. Itse en uusintaan päässyt, sillä nappasimme puomin sarjan b-osalta perusradalla, mutta siitä huolimatta olin tosi tyytyväinen! Rata oli hyvä, ja Coda suoritti juuri niin miten mä pyysin. Kakkoselle vievä kurvi meinasi lähteä vähän valumaan ulos, mutta koutsilta tuli kommenttia että yksi parhaista radoista tähän mennessä! Lähestyminen sarjalle onnistui ihan nappiin, mutta vauhtia oli vähän liikaa, muistin kuitenkin Vaten neuvon ensimmäiseltä päivältä, että ahtaassa välissä oma ylävartalo pystyyn. Kuitenkin okserin etupuomi tipahti, kun unohdin laittaa jalan kiinni ponnistuksessa, ei haittaa, sellaista sattuu :)




     Perjantain startin ja Codan hoidon jälkeen alettiin pakkaamaan kamoja kasaan. Aasan heppa lähti kotiin jo Torstaina, joten menomatkan Coda matkusti ihan itsekseen. Äiti ja iskä lähti viemään Codaa kotiin, ja mä jäin siivoamaan karsinaa. Sen jälkeen katselin rauhassa luokkia, söin, jutustelin kavereiden ja tuttujen kanssa, sekä auttelin vähän Anua ja Pyryä. Myöhemmin iltapäivästä äiti ja iskä tuli takaisin, ja viimeisen luokan jälkeen lähdettiin isommalla porukalla syömään.
     Lauantaina meillä oli ohjelmassa vaan kisaturisteina ja apukäsinä olemista, ja kotosalla Helmi keventeli Codalla :) Päivä oli tosi kiva, ja Hankoon on kyllä päästävä myös ensi vuonna! Sunnuntain GP:tä odotin innolla, mutta tosiaan kaikki sunnuntain luokat jouduttiin perumaan yön sateiden vuoksi. Pohja ajautui käyttökelvottomaan kuntoon, mutta sitä se on täälä Suomen kesässä. Pääsinpä nopeammin kisujen luo kotiin ♥ Ostin muuten myös uuden kisatakin, joka näkyy ratavideoilla, tarkempaa kuvaa siitä ehkä myöhemmin :)

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

♥150 Blogi nyt Instagramissa!

Vihdoin myös IG:ssä


Kerroinkin alkukesästä uudesta puhelimestani, ja nyt olen saanut aikaiseksi lisätä myös blogin instagramiin! Hangon kuulumisia tulossa pian, nyt kuitenkin pieni välitiedotus uuden aluevaltauksen parista :)





Löydymme nyt siis myös Instagramista nimellä esteheppacodanelamaa, tässä suora linkki.


Menkääs kaikki seurailemaan :)!

maanantai 20. heinäkuuta 2015

♥149 Jälleen kouluaitojen sisällä

Koulukisat 18.7

 

Lauantaina startattiin taas koulukisoissa Kellokoskella, ja mentiin tuttu ja turvallinen KN-special. En kyllä juurikaan haluaisi ulkopuolisissa koulukisoissa enää käydä, sillä onhan siinä aina oma vaivansa, ja kun me ei kuitenkaan mikään kouluratsukko olla. Ensi viikonloppuna kotitallillamme Rakella olisi ollut kisat, mutta mä olen ke-su Hangossa niin ne jäävät sitten välin. Se oli ainakin yksi syy ottaa osaa näihin Horsy Teamin järjestämiin koulukarkeloihin.





     Aamuherätys ei onneksi ollut aikaisin, ja heräilin ihan omaan tahtiin kahdentoista maissa. Mun startti oli vasta viideltä, joten aikaa oli hyvin tuhlattavaksi. Yksi isoimmista asioista mikä saa savun nousemaan mun korvista, on letitys. Muistan miten junnuna aina letitettiin poneja innoissamme, ja sain aina sykeröistä ihan mallikkaita. Codan harjassa on kuitenkin sellainen, että joko sykeröt ovat millin päässä toisistaan, taikka sitten niin paksuja että lettarit vaan katkeilee. Mä yritän ratkaista ongelman ohentamalla Codan harjaa ohennusaksilla, mutta silti homma tulee varmasti aina olemaan musta vähintäänkin kamalaa.
     Päästiin kuitenkin lopulta tuskaisen ja jokseenkin epäonnistuneen letitysrupeaman jälkeen lähtemään kisapaikalle, johon meiltä ajaa n. 10 min. Käytiin Emilian kanssa katsomassa yksi rata, jonka aikana vielä kertasin sitä mielessäni. Vaikka olen kyseisen ohjelman mennyt kymmeniä kertoja elämäsäni, pitää se kuitenkin tuoda aina uudestaan mieleen, etenkin kun edellisissä kisoissa ohjelma oli eri. Siitä sitten mentiin laittamaan Coda kuntoon, ja lähdin verryttelemään verkkakentälle.


Hienosti taas ohjat roikkuu ja jalka vaeltaa takana.


     Coda oli verkassa ihan normaali, vaikkakin kisakentän päädyssä olevassa verryttelyssä se oli vähän villi. Radan päässä sai siis odotella ja verkkailla kolme seuraavaa lähtijää, ja Coda otti melkoisesti kipinää yhdestä suokista kun se tömisi niin paljon :D Joka askellajista lensi perä, ja taisi se vähän pystyynkin hypätä siinä riekkuessaan. Nauratti vaan, ja tuli ihan Codan nuoruusvuodet mieleen.. Koitin kuitenkin saada aina tilanteen pian rauhalliseksi, ettei aiheutettaisi häiriötä muille verryttelijöille, tai etenkään suorittavalle ratsukolle. Hassu poika, en tiedä oliko se innoissaan vai kauhuissaa, mutta kuvien perusteella se halusi vaan äkkiä pois!
     Rata sujui ihan ok, isompia rikkoja ei ollut, ja porskutettiin melko tasaisesti eteenpäin. Ensimmäisessä loivassa tuli pieni tahtirikko laukalle, mutta muuten rata sujui melko okei. En kuitenkaan ymmärrä miksi en osaa ratsastaa yhtään normaaliin tapaan koulukisoissa! Jähmetyn vaan jotenkin, ja isoin ongelma mikä tulee nyt korjata jos joskus mielii tästä eteenpäin siirtyä, on valuva ohja. Ohja ei vaan pysy mulla kädessä, ja Coda pääsee sen vuoksi liian pitkään muotoon. HeB-luokissa se nyt ei niin vakavaa ole, mutta jos sitä HeA:ta haluaisi lähteä kokeilemaan, niin ohja on pysyttävä kädessä, ja hevonen paketissa.




     Olin vähän pettynyt rataan, ja heti tuli taustajoukoista tiukkaa kommenttia miten rata ei ollut tosiaankaan parhaitamme. En kuitenkaan tuuppaile nuttura niin kireällä, että ottaisin asioista sen kummenpaa painetta. Ensi kerralla paremmin, ja mielellään kotikisoissa niin voi olla vähän rennommin mielin taas. Kotona järjestetyissä kisoissa ollaan kuitenkin aina saatu parempia prosenttejakin, niin vähän ankealta tuntuu lähteä reissaamaan muualle, ja saada vielä kotiinviemisiksi huonot prosentit. Saatiin joku reilu 56%, eikä sijoituskaan ollut kovin kaukana, mutta silti olisin saanut ratsastaa paljon jämäkämmin. Mun pitäisi ajatella kisoissa ratsastavani vaan Jonnan tai Empun valmennuksessa, ja kuvitella niiden kommentit mun päähän avuksi. Tollanen matkustelu on jo vähän last season.
     Saatiin paperilla kommenttia kivan rennosta ja tasaisesta menosta, mutta ratsastus olisi saanut olla tarkempaa ja täsmällisempää. Numerot pyörivät siinä 5 ja 6.5 paikkeilla, eikä saatu edes yhtään seiskaa, mutta ei se mitään. Ainahan onnistunut suoritus ja ruusuke motivoi paremmin jatkamaan eteenpäin, mutta toisaalta huonomman radan jälkeen haluaa näyttää että kyllä me parempaankin pystytään. Nyt vaan treeniä ja letityskurssia alle ennen seuraavaa kertaa, ja sitä ennen saadaan taas keskittyä kilpailemaan oman lajimme parissa. Enää pari päivää ennenkuin vadelmavene lähtee kohti hankoa, mukanaan Idde ja Coda, sekä Aasa ja Andrea. En malta odottaa, tulee varmasti upeat kisat, jotka käydään neljännellä tasolla yli 1200 osallistujan voimin :)



Kuvista kiitos Suvi Tuomelalle!

perjantai 17. heinäkuuta 2015

♥148 Toivekuvat part 2

Toivekuvapostauksen toinen osa

 

Tässä tulee nyt siis loput toivekuvat, jos olet missannut ensimmäisen osan niin se löytyy täältä! Kiitos kaikille toiveita lähettäneille, toivottavasti pidätte postauksesta :)



Onnellisuus




Olen joka päivä onnellinen Codasta, mutta tässä kuvassa ollaan onnellisia hyvin menneistä kisoista :) Kuva Riihimäen kisoista viime vuodelta!


Varjo




Äiti, minä ja Coda :)


Ensimmäinen kuva




Tämä kuva on ensimmäinen kuva meistä Codan oston jälkeen. Koeratsastuksesta löytyy pari järkyttävää otosta vieläkin huonommalla laadulla varustettuna, mutta tätä kuvaa pidän kuitenkin ensimmäisenä kuvana meistä.


Arki




Maastossa




Yritin vältellä talvikuvia mutta pakko kuitenkin laittaa tää!


Eka hyppy


Ekoista hypyistä ei ole kuvia mutta tästä pääsee videoon jossa näkyy meidän ekat hypyt kokeilussa, ja tästä ekaan estevalmennukseen :D hahhah!


Ilman satulaa




Codan kaunein varuste




Mun mielestä kaunein on otsapanta ♥


Codan isoin hyppy




Coda kisasi viime kaudella tosiaan 7-vuotiaiden racingia, joka käytiin 130cm ja 135cm tasolla. Sitä isompia Coda on tuskin kotona hypännyt, eli isoimmat hypyt on 135cm, tämä kuva viimevuodelta Savonlinnasta :)


Parhaat kisat




Meidän parhaat kisat kokonaisuutena on varmaankin tän vuoden Savonlinnan kilpailut. Ruusukkeen ja kolmen puhtaan suorituksen lisäksi radat oli tasaisia, ja suoritettiin koko viikonloppu hyviä ratoja :)


Codan paras askellaji




Tätä piti hetki miettiä, sillä Codan kaikki askellajit on ihan laadukkaita. Sillä on hyvä käynti ja yliastunta, mutta toisaalta se on välillä melko löysää. Laukka taas on hyvin säädeltävää ja muutenkin kunnossa, mutta kuitenkin päädyin valitsemaan ravin. Codan ravi on hyvä, iso ja laadukas, ja alunperin sen kokeilusta jäi hyvä ravi mieleen. Kuva viime aluekoulukisoista Kellokoskelta.


Codan ja mun lempipaikka




Vaikka kuvan ilme ei ehkä siihen suuntaan viittaakaan, niin kyllä mä luulen että mun ja Codan lempipaikka on kisoissa! Molemmat rakastaa hyppäämistä, ja kisojen tunnelma saa siihen vielä erityisen vivahteen :) Kuva RidersInnin kisoista.


Mitä piditte?

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

♥147 Hyvä huono estevalmennus

Tuiskun valkku 13.7

 

Olenpas hyvä taas säätämään kaikkea turhaa valmennuksessa... Muuten tunti sujui oikein kivasti, mutta yhdellä radalla toin Codan parille okserille ihan päin mäntyä (näkyy videolla). Mulle tälläiset viikon hyppytauot kostautuu kyllä aina, ja lamaannun välillä, mutta onneksi saan sitten myös useimmiten aina korjattua :)



Tämä kuva eiliseltä


     Tosiaan maanantaina hypeltiin taas Emman kanssa Tuiskun silmän alla, ja valmennus sujui omalta kohdaltani vähän vaihtelevalla menestyksellä. Alussa Coda ei oikein jaksanut innostua pienillä, mutta kun esteet nousi vähäsen niin sain sen paremmin rytmiin. Muutamia mokia tuli, mitkä videolla näkyy, ja harmitti kyllä ihan älyttömästi oma lamaantuminen. Miksen voi vaan ratsastaa? Valmennus oli kuitenkin oikein kiva taas, mutta itseäni tuollaiset tunaroinnit jäävät aina harmittamaan kauheasti! Sain sitten korjattua onneksi, mutta valmennuksen jälkeen oma fiilis oli melko ristiriitainen. Haluaisin kuitenkin olla aina Codalle reilu ja luottamuksen arvoinen, enkä sössiä mm. etäisyyksiä tuolla tavalla.




     Eilen Maria ratsasti Codan läpi, ja tänään mulla on illalla Empun kouluvalmennus. Perjantaina mun piti mennä RidersInniin hyppäämään metri, mutta jätetään se nyt kuitenkin väliin ettei tule liikaa estekisoja ja hyppyjä Codalle :) Lauantaina kuitenkin suunnataan näillä näkymin koulukisoihin Kellokoskelle, ja mennään sielä KN-special.Toivottavasti sujuisi hyvin!


Toivekuvapostauksen toinen osa on tulossa vielä tämän viikon aikana :)

maanantai 13. heinäkuuta 2015

♥146 Toivekuvat part 1

Toivekuvapostauksen ensimmäinen osa

 

Toiveita tuli ilokseni sen verran reippaasti, että jaan kuvat kahteen osaan. En halua postauksesta liian pitkää, joten puolitus tuntui oikealta vaihtoehdolta :) Otan tähän nyt mukaan siis n. puolet toiveista sekalaisessa järjestyksessä!



Kommentoikaa alle mitä piditte :)!


Lempi kuva
 



Tällä hetkellä lempi kuva on tämä Hanna Heinosen ottama kisakuva RidersInnistä. Mun mielestä tämä on kiva, koska molemmat näyttää suhteellisen järkeviltä, ei säädä mitään turhaa, ja kuva on otettu oikeaan aikaan. Lisäksi Ympäristö ja valkoinen hiekka luovat kivan tunnelman!


Paras muisto




Parasta muistoa on erittäin vaikea eritellä, sillä niitä on niin älyttömän monta! Ekana mieleen nousi kuitenkin ensimmäinen yhteinen sijoitus Codan kanssa. Se hetki oli vaan niin mieletön, kun oltiin tehty niin paljon töitä, mentiin kauden 2014 viimeisiin kisoihin Ypäjälle, tehtiin hyvä ja tasainen rata ehkä ensimmäistä kertaa, ja se riitti. Muistan kuin eilisen päivän, miten ajettiin Ypäjältä kotiin, ja seurasin equipesta miten 100cm etenee. En voinut uskoa silmiäni, kun näin että päästiin sijoille, olin ihan älyttömän ilonen! En niinkään edes sijoituksesta, vaan siitä miten hyvältä tuntui kun työ palkittiin :)


Codan paras varuste




Paras varuste on micklemit! Coda on liikkunut noilla suitsilla ihan erilailla kun millään muilla, ja se tykkää niistä todella paljon. En vaihtaisi pois :)


Kaikki ruusukkeet




Tässä on siis mun ja Codan yhdessä ansaitut ruusukkeet. Mulla on toki ennen Codaa saatuja ruusukkeita aika paljon, ja Coda on myös Tuiskun kanssa viime vuonna saanut useita ruusukkeita, mutta niitä ei tässä ole. Tämän postauksen aiheena ollaan kuitenkin me Codan kanssa, joten tässä siis meidän yhteiset ruusukkeet :) 1 . Ypäjä 100cm, sija 15. 2. Laakso 90cm ja 105cm, molemmista neljäs sija. 3. Koulukisat HeB 61% ja sija 3. 4. Ypäjä 110cm sija 7. 5. RidersInn 100cm sija 11. 6. Mun ja Codan ensimmäinen ruusuke ensimmäisistä yhteisistä kisoista. 60cm - clear round arvostelulla. 7. Koulukisat HeB 65,2% ja sija 5. 8. Savonlinna 100cm sija 10.


Codan lempipaikka




Uskon Codan lempipaikan olevan laukkarata. Coda on aina innoissaan hiitillä, oli askellaji mikä hyvänsä! Hiitin kurvin jälkeisessä pitkässä loivassa ylämäessä kelpaa päästellä menemään, ja vaikkei Coda yleensä pukittele, niin kurvista ylös laukatessa saattaa perä lentää ilosta jopa ihan kunnolla :D


Nolo kuva




Tästä ei oikeen voi sano mitään muuta kun että: aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta! :D


Rakkaus




Mulla on paljon kuvia mitkä tähän olisi käynyt, koska rakastan Codaa vaan niin mielettömästi


Like a boss




En tiedä miksi, mutta musta tää sopi tähän parhaiten!


Peto on irti

(tai Idde on irti ;) )




Tää on oikeesti aika creepy :D hahhah!


Kesä




Nämä kuvat tuli juuri vähän aikaa sitten, mutta kuvastaa kyllä vahvasti kesää sen syvimmässä merkityksessä :)


Codan hauska ilme




Coda on tunnettu siitä, että siitä pitää ottaa aina 100 kuvaa jotta edes yhdessä sen korvat osottaisi eteenpäin. Joka kuvassa sen korvat sojottaa minne sattuu, ja toinen on sitten toi ylähuuli... Tämä Savonlinnassa otettu kuva on taas oikea Codan taidonnäyte :D
 

Seuraava osa tulee myöhemmin tällä viikolla :)
 

torstai 9. heinäkuuta 2015

♥145 Toivekuvapostaus

Mitä kuvia haluaisit nähdä minusta ja Codasta?


Mun blogissa ei olekaan tainnut toivekuvia vielä olla, joten nyt olisi oiva aika toivekuvapostaukselle. Jos joku ei tiedä mitä se tarkoittaa, niin tiivistettynä te laitatte mulle aiheita tai tilanteita, joista haluaisitte mun lisäävän kuvan. Aikaa toiveiden lähettämiseen on sunnuntaihin, eli 12.7 saakka :)





Laittakaas paljon toiveita tulemaan

maanantai 6. heinäkuuta 2015

♥144 Savonlinna OperaGames

Neljä päivää kisareissussa

 

Nyt on Savonlinnasta kotiuduttu, ja taakse jäi varmasti yksi kesän kohokohdista ja parhaista kisoista! Torstaista Sunnuntaihin saakka kestänyt reissu oli jo ihan kesäretken muodossakin oikein onnistunut, mutta siihen päälle kun lisää vielä hyvin menneet kilpailut, niin ei voi kyllä kuin hymyillä :)





     Torstaina ratsastin Codan vielä kevyesti läpi ennen lähtöä, ja kuorkit starttasi pihasta siinä kolmen maissa. Illalla oltiin perillä, purettiin hepat ja tavarat, sekä lopuksi omat kamat. Viikko sitten sain uuden kisakaapin, ja voin kyllä sanoa että se oli ihan mielettömän hyvä ostos etenkin näitä kisoja ajatellen! Kaikki oleellinen mahtui siihen, pysyi kuivana, lähellä, ja lukittuna. Pyryn kisakaappi sen sijaan oli jäänyt auki, ja sinne oli mennyt ihan jäätävä käärme :D Onneksi niitä ei tämän yhden yksilön lisäksi tarvinnut kohdata enää, vaikkakaan itse en onneksi tätäkään nähnyt livenä. Toinen mukava eläimellinen yllätys taas oli, kun iskä oli ajamassa henkilöautolla jaboilta leirintäalueelle, ja suoraan tyhjältä taivaalta lensi myyrä auton katon kautta ikkunaan! Lisäksi vielä saunassa oli hiiri, ja mökki täynnä yöperhosia, mutta muuten eläinystävämme oli ihan tassuilla tai kavioilla varustettu :)




     Perjantaina nukuin ihan hyvin, ja joskus kymmenen maissa hurautin mopolla katselemaan kisoja. Äiti hoiti ystävällisesti aamu-ihmisenä jokaisen aamuruokinnan, ja -kävelytyksen, koska sillä alkoi loma, ja itse taas olen koko viikon töissä. Mun luokat oli jokapäivä vasta iltapäivällä, joten päivällä oli hyvin aikaa katsoa isoja luokkia. Osallistuin siis D-lupa Cup:iin, jossa luokat käytiin 100cm ja 110cm korkeudella. Joka päivä sai valita kumman korkeuden menee, ja mä olin päättänyt mennä perjantaina metrin, ja muina kympin jos vaan kaikki sujuu hyvin. Perjantaina arvostelu oli 367.1, elikkä uusinta jatkui suoraan perusradalta mikäli puomeja taikka kieltoja (tai yliaikaa) ei ollut tullut. Radat oli kyllä joka päivä tosi kivat ja hyvin suunnitellut, kiitos Ylänne!
     Mun mielestä mun rata sujui kokonaisuudessaan tosi kivasti, paikat osuivat aika hyvin, ja rytmi säilyi läpi radan. Vapo-okserille hyppy lähti sekä perusradalla, että uusinnassa kaukaa, mutta muuten olen itse oikein tyytyväinen rataan ja omaan ratsastukseen. Koutsilta tuli korjattavaksi vielä ulkoavut uusinnassa paremmin läpi. Aika riitti 63 lähtijän luokassa ruusukkeeseen ja sijaan 10, hieno Coda ♥




     Lauantaina menin siis 110cm, joka oli arvostelulla A.2.0, elikkäs aikaluokka. Mä en kuitenkaan halunnut juurikaan aikaa ratsastaa, vaan tärkeintä mulle on nyt saada reilusti rutiinia 110cm-luokista, ja puhtaita ratoja. Siinä onnistuttiin, ja rata oli omasta mielestä ihan kiva yhtä hullua etäisyyttä lukuunottamatta, jonka varmasti sanomattakin tajuaa tulleen esteelle numero 7. Puhtaasti kuitenkin yli, eikä se edes selkään tuntunut ihan noin hassulta, mitä videolta näkyy (että etujalat ponnistaa eri aikaan). Rataan kuitenkin erittäin tyytyväinen, ratsastin jopa ihan kelvollisesti suurimman osan radasta, sekä hevonen oli ihan huippu! Klmosella ehkä vähäsen lähellä, mutta muuten annoin rytmin pysyä, en nykinyt pahemmin, ja en häseltänyt turhaa mitä yleensä teen kun esteet nousee yli metrisiksi. Sija lopultaa kuitenkin 54 lähtijän luokassa neljäs ei sijoittunut, vaikka kierreltiin tarkoituksella isot tiet. Pahoittelen tämän videon laatua, sillä tämä otettiin kännykällä, eikä sitä saanut joskain syystä teräväpiirrolle. Muista videoista kuitenkin säätäkää laatuja mutterista!




     Sunnuntaina lähdin viimeiseen kisapäivään hyvillä fiiliksillä! Oli huippua huomata, miten Coda voi luottaa muhun taas täysillä, ja vaikka tekisinkin virheitä, se taistelee mun kanssa :) Ihan parasta! Sunnuntaina mua ei jännittänyt enää niin paljon, mutta olin vähän huolissani Codan jaksamisesta. Se on sellainen hevonen että tuollainen helle imaisee nopeasti energiavarastot tyhjäksi, henkinen ja fyysinen väsymys oli valmasti molemmilla kasvussa. Päätin kuitenkin että yritän parhaani mukaan tsempata viimeisen radan, ja annan Codalle mahdollisimman kevyen verryttelyn, ettei se väsähdä liikaa. Kolme päivää kisaamista on varmasti monelle, mutta etenkin Codan kaltaiselle hevoselle melko rankka rupeama, kun se ei muutenkaan ole usein mikään ruutitynnyri.
     Verkassa huomasin heti, että se ei ollut itse menossa niin hyvin eteenpäin, mitä kahtena edellisenä päivänä. Se reagoi kyllä jalkaan, tosin pienellä viiveellä, eikä niin hyvin. Ajattelin, että nyt niin lyhyt verkka kun mahdollista, ja luotin että radalla saan sen vielä syttymään viimeisen rupeaman verran. Näin siinä onneksi kävi! Jalat eivät ihan niin nopeasti nousseet, ja pari hipaisua kyllä tuli, muttei puomeja tullut kuitenkaan alas. Arvosteluna oli tänäänkin A.2.0, mutta meidän oma arvostelu oli selvitkää maaliin yhdessä. Virhepisteetön suoritus, ja aivan mielettömän ylpeä kuski!




     Rataan olen ihan tyytyväinen, vaikka omilta mokilta ei kuitenkaan täysin vältytty, kun meinasin melkeen tippua parissa hypyssä :D Kun Coda alkaa väsymään, sen hypyt muuttuvat (aina kotonakin) löysiksi, mutta tosi isoiksi. Se ei halua pudottaa, joten se korjaa väsymystä terävyyden sijasta isoilla ja hitailla hypyillä. Se on ihan suotavaa, mutta kuskin tulisi pysyä myös silloin kyydissä! Ei kuitenkaan sen ihmeellisempää, saatiin onneksi jatkettua rataa vaikka vitosen jälkeen taisi jalkkarikin irrota kun etäisyys tuli lähelle ja hyppy ylöspäin. Sarjalle kuitenkin hyvin, ja muuten etäisyydetkin osui ihan hyvin! Oon kyllä niin ylpeä Codasta, ja ehkä vähän itsestänikin, kolme puhdasta rataa Savonlinna OperaGamesista, taidetaan olla ihan hyvä tiimi :)
     Kokonaisuudessaan reissu oli siis oikein onnistunut, ja ainoa asia mikä hieman harmitti, oli kun rantaan vievä tie ei enää ollut auki. Olisi ollut tosi kivaa taas päästä näin vuoden jälkeen veteen, ja katsoa päästäisiinkö kymmentä metriä pidemmälle tällä kertaa. Muuten kaikki sujui niinkuin piti, ja meidän porukalla meni kaikilla kisat hyvin! Anu ja Pyry nappasivat molemmat voiton 130(-135cm) tasolta, ja muutkin hepat hyppäsi hyvin. Tarkempaa analyysiä niistä pääsette kuitenkin luultavasti tarkkailemaan Rake-tallin omasta blogista. Kiitos koko porukalle hyvästä seurasta ja jeesistä, ensi vuonna toivottavasti uudestaan ♥


 Anu ja Elba ll 130cm palkintojenjaossa :)


Jos meistä löytyy kuvia, niin saa vinkata! Lisään sitten myöhemmin näytille jos löytyy :)

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

♥143 Rento kesäpäivä

Vihdoinkin lämmintä!

 

Voi vitsit miten mä rakastan kesää! Lämpö on alkanut hiipiä pikkuhiljaa tänne kylmään pohjolaankin, eikä pahempia tulviakaan ole seuraaville viikoille luvattu. Sadetta on ollut jo ihan tarpeeksi, ja pieniä kuuroja on kyllä vieläkin välillä esiintynyt. Toivon tietysti Savonlinnaan hyviä ilmoja, ja tällä hetkellä säätiedotteen mukaan elohopea kohoisikin aika kivoihin lukemiin! Miinuspuolena tässä kuitenkin on hevosten hyvinvointi, kun hepat ei pääse päiväksi tarhaan, täytyy pitää huolta ettei ne paahdu jaboissaan :)



Välillä rennommin!


     Maanantaina Codalla oli kengitys, ja se sai erittäin kevyen päivän. Käytiin vaan maastossa ilman satulaa lähinnä kävelemässä, vaikka mahtui mukaan muutama pieni ravipätkäkin. En tiedä miltä meno kameran linssin läpi yleensä näyttää, mutta Codan ravi on aika kamala istua etenkin ilman satulaa. Satulan kanssa alan itseasiassa pikkuhiljaa jo pystyä istumaan ravissa edes jotenin, mutta puolitoista vuotta siihenkin meni! Vieläkään meno ei ole mitään eleetöntä ja kaunista, mutta kyllä se pylly sielä penkissä edes jotenkin pysyy, etenkin lähtökohtaan verrattuna. Ilman satulaa ravissa on kyllä oikeasti pysymistä, ja vatsalihakset saavat työskennellä täydellä teholla :D




     Kiersimme hiitin kautta takatielle, ja sitten käytiin kentällä ja maneesissa pyörähtämässä, koska näytin samalla hieman paikkoja parille tutulle. Tämä kesä-Coda on kyllä ihan uskomaton, miten talvella kahdella jalalla kävelevä ruutitynnyri voikaan kesän kukoistaessa muuttua tollaiseksi rauhallisuuden perikuvaksi :D Okei, ei Coda toki enää ole ollut läheskään niin kahjo kun tullessaan, mutta ero vuodenaikojen välillä on silti huomattava. Säähän se myös reagi herkästi, helle saa vedettyä sen energiavaraston täysin tyhjäksi, kun taas viileänä sadepäivänä virtaa saattaa löytyä vaikka kuinka. Mun mielestä Coda on paljon kivempi ratsastaa silloin, kun siinä on omaa energiaa, mutta tietenkin ylimääräinen pelleily-energia pitää saada ohjattua työntekoon!




Apuaaa, huomenna jo kuorkki lähtee kohti Savonlinnaa!