lauantai 28. maaliskuuta 2015

♥112 Ypäjä 100cm ja 110cm

Kisarutiinia metsästämässä


Tänään oltiin siis Ypäjällä kisoissa, ja menin mun ensimmäisen 110cm-luokan! Toinen osa tulee perästä, kun saan kuvia.  Nyt kuitenkin tulokset ja video :)

 



     Metristä en ole ylpeä. Ensimmäiselle nypin typerästi, kun yritin epätoivoisesti saada pidätettä läpi. Kakkoselta kolmoselle oli viiden tai kuuden askeleen sarja, mutta mitä tekee Ida? Viisi ja puoli askelta, koska ratkaisua ei kuulu ajoissa. Nelonen oli sitten yhden askeleen, sarja, joka meni hyvin. Mutta hetkinen, joku ääni kuului takaa. B-osan puomihan se sieltä tarttui matkaan, no ei siinä, ainakin ratsastin kerrankin niinkuin lyhyelle sarjalle kuuluukin, eli sen puomin laitan kyllä myös Codan piikkiin. Jos puomi olisi tullut ihan miltä tahansa muulta esteeltä, olisin saanut syyttää täysin itseäni, mutta sarjalle ratsastin niinkuin kuuluukin, joten harmitti vähän.
     Loppurata sujui sitten puhtaasti. Nelonen oli mustavalkoinen okseri, jolle oli tullut paljon kieltoja. Kieltoa en toki pelännyt, mutta puomi kummitteli vähän mielessä. Se oli kuitenkin radan paras este, johon tuli tosi kiva hyppy! Siitä sitten kutospystylle ihan jees, yksittäinen pinkki seiska vähän katkeilevalla rytmillä, ja viimeinen n. seitsemän askeleen linja viidellä, hups! En ainakaan nyppinyt :D


 


     Yllä näkyvässä kympissä taas Coda oli enemmän oma itsensä, mä ratsastin paremmin, ja laukka pyöri kunnolla eteen kuitenkaan juoksematta alta.  Ykköselle etäisyys ei ihan napannut, ja viimeiselle rytmi heitteli jonkin verran josta puomi mukaan, mutta muuten oon tosi tyytyväinen! Mun eka kymppi, ja se tuntui tosi omalta korkeudelta, oikeen sopivalta tähän tilanteeseen. Harmi että kolmas este on kuvattuna niin läheltä, ettekä nää kunnolla miten hyvän ja ilmavan hypyn Coda otti, ja muutenkin radalla oli paljon oikein kivoja etäisyyksiä. Jos tämä kauden alku alkaisi nyt vähän helpottamaan, ja saataisiin taas tasaisia ja hyviä suorituksia joihin loppukaudella jäätiin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, ja innolla odotan ensi viikonlopun Hyvinkään Riders Innin kisoja :)


Olitteko te ypäjällä? Onko kisakausi startannut jo käyntiin?
Mitä mieltä uudesta ulkoasusta? Kiitos siitä Emmalle ♥ 

♥: Idde


tiistai 24. maaliskuuta 2015

♥111 Miten menee?

Nousujohteista

 

Olen ollut nyt eilisestä saakka kotona vatsataudissa, ja lupaamani maanantaina kertomat muutokset siirtyvät harmillisesti huomiselle. Tänään mun olo on jo huimasti parempi, ja tappava ydinsota vatsassa on loppunut. Eilinen oli kyllä yksi mun elämäni kauheimmista päivistä, mutta onneksi nyt alkaa jo helpottaa :) Codakin on näillä näkymin ihan kunnossa, ja kummallinen epäpuhtaus katosi onneksi pian.

 

Yllä videonpätkää ep-epäilyistä 19.3. Näyttääkö teistä puhtaalta?


      Koska tultiin siihen tulokseen, että Coda ei enää näytä epäputaalta, päätettiin että ratsastukset suoritetaan taas normaaliin tapaan. Jos jotain olisikin vialla, ei se pumpuliin käärimällä esiin tule. Ainakin toistaiseksi näyttäisi kuitenkin siltä, että kyseessä oli joko pienehkö venähdys, taikka kaviosta löytyneestä tikusta aiheutunut kaviopohjan arkominen.
     Lauantaina oltiin hyppärillä, joka sujui oikeastaan melko kelvollisesti. Hyppäsin ensimmäistä kertaa uusilla suitsilla, joista on tulossa esittelyä hieman myöhemmin. Coda toimi niillä kuin unelma, ja itsekin sain paremman tuntuman hypyn läpi. Vaikka mun sairastelun vuoksi en ole nyt lauantain jälkeen päässyt hevosen selkään, valmistaudun ihan hyvillä mielin viikonlopun Ypäjän kilpailuihin. Toivotaan että osaisin tällä kertaa ratsastaa ;)



Sitten seuraavaan asiaan, joka tuli tässä mieleen aikaa tappaessa. Banneripaja on edelleen auki, joten jos löytyy banneria kaipaavia lukijoita niin kurkatkaa ohjeet ja ottakaa yhteyttä :)


♥: Idde


lauantai 21. maaliskuuta 2015

♥110 Moi mä oon Ida

Ruudun takana


En tiedä teistä, mutta mulle on tärkeetä tietää kenen kädenjälkeä mä oikeasti luen. Hevosblogeissa usein kirjoittaja kätkeytyy, ja blurrataan naama ratsastustuvista, koska "tämä blogi on mun hevosen". No mitä sitten? Ei se hevonen kavioillaan niitä näppääimiä naputtele, ruudun takana on oma persoona, jonka ääni kuuluu tekstin läpi, mutta jonka personan haluan myös yhdistää tiettyyn naamaan.





     Menikö koko aloitus ihan ohi? Ei se mitään, koitan selittää asiaa vähän tarkemmin. Kun hevosblogeja vertaa esim. lifestyle-blogeihin, isoin ero on usein kirjoittajan jääminen taka-alalle. Vaikka mäkin kirjoitan lähinnä Codan elämästä, haluan että mun ääni kuuluu, ja että saan jakaa mun omia ajatuksia ja mielipiteitä blogin puolella. Sen takia teen tän postauksen, kerron vähän enemmän musta, koska mä olen se kenen kädenjälkeä te luette, esim. juuri nyt.
     Henkilökohtaisesti mua ärsyttää, jos hevosblogista ei löydy omaa esittelysivua kirjoittajasta. Tulee heti sellainen kuva, että bloggaaja kertoo hevosten elämästä, eikä ehkä kirjoita omien tunteidensa ja tuntemuksiensa pohjalta elämän kulusta avoimesti. Toki ymmärrän, että monet ovat melko varovaisia mitä tetoja jakaa blogissaan, ja usein varmasti mietitään millaisen kuvan itsestään antaa. Mä olen kuitenkin sitä mieltä, että kirjoittaja on keskeinen osa blogia, ja oman persoonallisuuden jakaminen lukijoiden kanssa ei ole yhtään huono asia, päin vastoin. Muunmuassa videopostaukset on tosi hyvä juttu tähän, kun näkee ihmisen videolla, saa siitä varmasti paremman käsityksen kuin lukemalla tulkinnanvaraista tekstiä.


kesä 2014

     Nyt kuitenkin aiheeseen, eli minuun. Älkää käsittäkö väärin, en ole itserakas, vaikka arvostan kyllä itseäni terveellä tavalla. Mulle on melko helppoa puhua itsestäni, vaikka se onkin melko epäsuomalaista. Kun mut tapaa livenä, saa varmasti musta ihmisestä helpommin oikeanlaisen kuvan, kun tämän mustavalkoisen tekstin läpi. Olen oikeasti melko värikäs persona, ja olen monesti kuullut että mua on mahdoton unohtaa kun kerran tapaa. En ole mikään äidinkielen monitaituri, ja välillä huomaan itsekin ettei oma ääneni kuulu tekstin läpi niin voimakkaasti kun haluaisin. Senkin takia pyrin tekemään videopostauksia melko usein, ja kannatan toki muutenkin postauksissa monipuolisuutta, sekä tykkään tehdä ja kuvata videoita.
     Olen itsevarma ihminen, eikä esimerkiksi negatiiviset kommentit ole mulle mikään big deal. Toki mukavat kommentit on aina kivempia, mutta osaan ottaa kritiikkiä vastaan, ja jättää asiattomat jutut omaan arvoonsa. Muunmuassa tämän vuoksi en suosittele bloggaamista kovin nuorille, tai ainakin kannataa estää kommentit anonyymeiltä, sillä jos asioiden käsitteleminen tuottaa ongelmia, saa pienet haukut pienessä ihmisessä aikaan suuria tunteita. Olen myös oikeastaan aina tyytyväinen, että en itse alottanut blogin pitämistä nuorempana, sillä häpeäisin varmasti silmät päästäni jos joutuisin lukea juttua alle 16-vuotiaalta Idalta. Asiaa ja kärkkäitä mielipiteitä olisi kyllä varmasti riittänyt, mutta hyvän maun häilyvä raja olisi hieman saattanut rakoilla.


ei lisättävää...

     Nää jutut heittelee nyt vähän joka suuntaan, ja se johtuu siitä etten osaa järjestellä aina mun ajatuksia niinkuin haluisin. Toivottavasti pysytte kuitenkin menossa mukana! Seuraavaksi kerron vähän musta. Mä oon pienestä pitäen ollut aika tempperamenttinen ja määrätietoinen tapaus, enkä ole koskaan uudenkaan tilanteen yllättäessä ollut mikään hissukka. Olen usein paljon äänessä, ja lukiolla kaverit löytää mun luokse kolmanteen kerrokseen tuhannen muun joukosta ihan ääntä seuraamalla. Oon myös vähän yllytyshullu, en tietenkään ryhdy mihinkään typerään (mitä nyt mm. kerran söin kattoon heitetyn keitossa lilluneen kinkun euron takia...), mutta monesti lähden pienellä kannustuksella ensimmäisenä liikkeelle. Kai mä oon välillä vähän blondi, mutta ihan jees jees tyyppi!
     Vihaan feikkaamista, ihmisen pitää olla oma itsensä, just sellanen persoona mikä siitä on luotu. Ite haluan olla aina aito ja rehellinen, sekä luottamuksen arvoinen ystävä ja ihminen. Kukaan ei oo täydellinen, mutta itse voi vaikuttaa aika moneen asiaan oikeiden valintojen kautta. Näytän tunteeni ja fiilikseni sellaisina kun ne on, mulla on usein hyviä päiviä, ja oon melko iloinen ihminen. Silloin kuitenkin jos joku painaa mun mieltä, en esitä ilopilleriä muiden takia, vaan vetäydyn vähän omiin oloihini, ja annan itselleni luvan olla surullinen jos mulla on sellainen fiilis. Olen myös tosi sponttaani tapaus, joka näkyy hetken mielijohteesta tehdyistä tempauksista. Kyllästyn usein muunmuassa mun hiuksiin, ja mun blogihistoriankn aikana mun tukassa onkin nähty jo ainakin seitsemää eri väriä (punainen, blondi, pinkki, liila, sininen, shamppanja ja ruskea). Usein esim. kokeisiin luettaessa, tai vaikka keskellä yötä saan päähänpiston että laitetaampa vähän liilaa tukkaan, sitten perinteinen "hups", ja paluu mua parhaiten kuvastavaan blondiin!


Kuten mm. bannerista on saattanut huomata, käväisin tuossa brunettena, mutta ei huolta, blond is back!

Nyt mä oon kuitenkin jauhanut jo tarpeeksi itsestäni. Tuliko jotain uutta infoa? Mä oon siis Ida, ja olisi kiva olla vuorovaikutuksessa sun kanssa! Nyt päästäänkin siihen, että olisi kiva kuulla keitä sielä ruudun sillä puolella oikein on :) Laittakaas kommenttia, ja kertokaa keitä te ootte, myös blogin saa linkata mukaan jos sellainen löytyy, niin käyn kurkkaamassa!


Hyvää kesän odottelua kaikille, kyllä se sieltä tulee!

♥: Idde


keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

♥109 Hyvä huono alkuviikko

Alkuviikon tapahtumia

 

Mainitsin viime postauksen lopussa hieman tulevista pikkumuutoksista koskien omaa ratsastustani, mutta tarkempaa infoa tästä tulee ensiviikon maanantaina :) Muuten viime päivinä onkin taas sattunut ja tapahtunut kaikenlaista.

 

Bambi ja Coda :)



     Maanantaina mentiin Emilian ja Helmin kanssa mopolla ja skoballa tallille, kun Emilialla ei ollut autoa käytössä. Meidän puomi/kavaletti-tuntikin oli peruttu, joten päätettiin Emmin kanssa leikkiä koulutuuppareita :D Aikamme heitettiin tosi tasokasta läppää mm. siitä, miten koulusatulassa tulee taidot mukana, ja kuinka meidän kouluratsut liitelevät menemään uljaana rollkurissa (älkää käsittäkö väärin, meillä on vaan vähän vajaa huumorintaju, eikä oikeasti suosita rullausta millään tasolla). Helmillä oli kaksi hevosta ridattavana, joten se meni jo omia aikojaan ratsastamaan ensimmäistä, että päästäisiin ajamaan samaa matkaa pois.
     Päästiin sitten viimein ihan maneesiin saakka, joka oli lähes tyhjä. Helmikin lähti jo takaisin tallia kohti ensimmäisen ratsun kanssa, ja me alettiin hölkötellä keskenämme. Noh, taidot ei tullut koulupenkin mukana, mutta muuten Coda oli ihan kivan tuntuinen. Bambi taas ei pitänyt testissä olevasta koulupenkistä, ja Emilia vaihtoi nojatuolin estepenkkiin. Ei jaksettu edes pinteleitä laittaa, vaikka kuinka uhottiin, joten uskottavuus kahdesta taitavasta kouluratsastajasta mureni melko pian, eikä edes kouluraipat pelastaneet tilannetta. Aikamme tuuppailtiin maneesissa ihan hyvällä menestyksellä, ja sitten lopuksi mentiin kävelemään hiitille, sekä lähes sulalle kentälle.

 






     Hiitillä saatiin huikea idea mennä tietä pitkin eteenpäin, mutta välissä oli pieni oja. Codan kanssa ollaan ojaa ylitetty kymmeniä kertoja, joten mentiin sitten edeltä. Oja on siis todella pieni ja matala (siis epäsyvä), ja sen yli voi kävellä varsin hyvin. Ojanpohjalle oli kuitenkin lumesta sulanut muutama sentti vettä, ja Codan mielestähän tässä oli jo muutama sentti liikaa. Ojan ylitys suoritettiinkin sitten viiden metrin loikalla, sillä seurauksella että Codan niska tuli mun sormeen ja peukalo vääntyi aika pahasti. Tämä episodi ei kuitenkaan toki jäänyt ainoaksi sirkusliikkeeksi, vaan kotiinpäin kävellessä molemmat pikkupossut ampaisivat taas sellaisia lähtöjä että olisi ihan mielellään voinut jättää väliin. Kentällä käytöstavat löytyivät uudestaan, mutta matka kentältä tallin pihaan sujui taas vähintäänkin mielenkiintoisesti muutamilla loikilla ja pystyynhyppimisillä varustettuna.

Mutta eihän näille pikkuporsaille voi kauaa olla vihainen



     Lisää ikäviä uutisia saatiin todeta eilen, kun mulla ja Helmillä piti olla Jonnan kouluvalmennus. Alkuverkan jälkeen tultiin väistöä uralla, ja yllättäen Jonna sanoi että Coda ei ole ihan ok. Se ei ottanut toiselle takajalalle painoa normaalisti, vaikka ei sitä mitenkään ontunutkaan. Tulin alas selästä, talutin muutaman kierroksen, ja vein Codan talliin hoitaen sen hyvin. Jäi tosi paha mieli, kun ei ole mitään tietoa mikä sillä on/oli. Luultavasti ei kuitenkaan mitään vakavaa, sillä se ei reagoinut millään kohdalla kun sen jalat ja selkä yms kokeiltiin. Seuraillaan nyt pari päivää, ja toivotaan että syy selviää ja poistuu pian!


Peukku paketissa, mutta ompahan ainakin sävy-sävyyn ;)

♥: Idde


maanantai 16. maaliskuuta 2015

♥108 Kevättä näkyvissä

 Muutama keväisempi kuva


Metsäpolulla oli vielä joissakin paikoissa hieman lunta jäljellä.

"Miks me pysähdyttiin, saanksmä vai namia?"

"No seisotaan sit hetki nätisti..."

Hiitti sensijaan oli jo lähes sula, reunoja lukuunottamatta.

"Äiti eilen tuolta puskasta tuli poni, melkeen söi mut!"

"Mitä sä nyt kattelet, tehään äkkiä tää lenkki niin pääsen syömään!"

Vietiin maneesiin tollasia tekopuita, niin Coda oli heti haukkaamassa vähän muovilehtiä suuhunsa :D

Pahoittelut tällaisesta pikapostauksesta tähän väliin, mutta nyt on muutamia muutoksia tulossa, ja kerron niistä sitten vähän myöhemmin :)

Onko teidän hepoilla kevättä rinnassa, Codalla on melkoisesti!

♥: Idde

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

♥107 Kouluvalkku ja hölmöläinen

Eilinen valmennus


Eilen oltiin siis taas Helmin kanssa tuttuun tapaan Jonnan kouluvalmennuksessa, ja Coda oli aika jees. Joku ihmeen pelleilymoodi sille on nyt viimeviikon lomailuiden takia jäänyt päälle, mutta tosi hyviäkin pätkiä löytyi. Codalla oli siis viime ma-pe vain kävelyä, koska se rokotettiin. Samaan lomaan mahdutettiin sitten myös hieronta, raspaus, ja taivutus, ja kaikki oli ihan kunnossa :)

 

Ihanaa kun kevät tulee, mutta kaupanpäälle lahjoitetaan myös "parit" ei niin kivat kuralammikot!

     Tehtiin mm. siirtymisiä avotaivutuksessa, vastalaukkakaarteita, ja pohkeenväistöjä. Coda oli ihan jees, mitä nyt välillä vähän riehui (ei videolla), mutta loppua kohti poika alkoi hieman väsymään. Olen saanut palautetta liian pitkistä kouluvalmennusvideoista, mutta tämän jaksaa varmasti jokainen katsoa, sillä materiaali jäi melko vähäiseksi. Videolla on siis kaikki kuvatut pätkät kännykkälaaduilla maustettuna.

 linkki videoon


     Viime lauantaina Codan huoltoviikko loppui viiden päivän vapaan jälkeen villeihin tunnelmiin. Menin ratsastamaan sen melko aamusta, koska sain kyydin silloin. Nyt tosiaan ei onneksi tarvitse enää huolehtia kyydityksistä, kun mopo on kaivettu esiin talviunilta :) Mutta tosiaan, kuten arvata saattoi, Coda oli kuin dynamiittipötkö. Alkuun se riehui minkä kerkesi, ja hyppi jopa pystyyn muutaman kerran vaikka mulla oli gramaanit. Sitten kun akkua oli vähän tyhjennetty, niin ravi alkoi olla tosi kivaa ja letkeää, ja laukkaankin sain muutaman puomin avustuksella jotain tolkkua.
     Loppuviikko treenaillaan aika normisti, ja lauantaina päästään vihdoin hyppäämään ihan näin kotioloissa. Toivottavasti pieni hyppytauko ei saa mussa taas aikaan sitä vaihdetta, etten osaa tehdä ratkaisuja, ja pelkään liikaa epäonnistumista. Koitan keskittyä hyvin, eiköhän sitä pikkuhiljaa taas saada kauden edetessä sitä viime loppukauden varmuutta mukaan.


Laulettiin muuten Juulin kanssa koululla PMMP:n Joutsenet, vedon voit katsoa tästä


Niin hölmö, mutta niin rakas <3

♥: Idde

 

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

♥106 Teitä on jo monta

100 lukijaa


Joku sanoo että 100 lukijaa on vähän, onhan joissakin blogeissa tuhansia lukijoita. Mä en oikein osaa ottaa kantaa siihen, mutta jokatapauksessa tuntuu hienolta että niin moni on kiinnostunut mun ja Codan elämästä!

 

 

Vaikka kirjoitan blogia tietenkin Codan takia, olette te lukijat mun arjen keskellä ihan mielettömiä tsemppareita!

 

Tulkaa muuten moikkaamaan jos törmäätte tänään vielä Horse Fairissa :)

 

♥: Idde

torstai 5. maaliskuuta 2015

♥105 Sannan valmennus

Estevalmennus 25.2


Viime viikon keskiviikkona Sanna Backlund tulikin taas valmentamaan meille, ja valmennus sujui ihan mallikkaasti. Coda oli hieno ja suoritti hyvin, saatiin taas hyvää palautetta ja hyviä vinkkejä jatkoon :) Valmennus koostuikin tällä kertaa monesta mulle ennestään tuntemattomasta elementistä, joita en itse ollut koskaan aikaisemmin mennyt. Alla olevissa kuvissa näkyy nämä kolme "uutuutta"!


Todella iso kiitos Emilialle kuvista ♥!

 

Siksak-puomit, ravissa ja laukassa.

Jumppasarja jossa oli kuusi pystyä, jokainen kahden lyhyen laukka-askeleen välillä.

Sitten viikset, pystyllä ja okserilla olevat kaksi puomia joiden tarkoituksena on muokata hypyistä parempilaatuisia.

     Alkuun verryteltiin hieman itsenäisesti, sillä ei voitu verkata etukäteen. Esteet veivät koko maneesin tilan, joten käveltiin vaan ulkona siihen asti kunnes edellinen ryhmä oli valmis. Hetken ravailun jälkeen siirryttiin ensimmäisen kuvan puomeille, jotka sujui oikein hyvin. Vähän noi puomit jännitti etukäteen, sillä Coda ei ole nyt lähiaikoina nostellut jalkojaan mitenkään loistavasti ravipuomeilla.
     Tultiin puomeja ensin ravissa soikiolla kummastakin suunnasta, ja sitten laukassa sama juttu. Laukassa puomit sujui oikeastaan vielä paremmin, ja pian päästiin jatkamaan keskihalkaisijalla olevalle kavaletti-kavaletti-linjalle. Tämän jälkeen otettiin molemmista suunnista yksitellen muutamat hypyt toisessa päädyssä olevalle vesimatto-okserille, jonka molemmin puolin oli yhden laukan päässä puomi.






      Sitten tultiin pieniä radanpätkiä, joihin lisättiin mukaan myös pitkä jumppasarja. Olin katsomassa edellisiä ryhmiä, ja tiesin jumpan välien olevan ahtaat. Jotkut välit meinasi vähän päästä lähelle, mutta sain hyvin korjattua lisää tilaa. Pienet radat sujui hyvin, ja etenkin viiksi-esteillä Codan hyppy tuntui tosi hyvältä ja ilmavalta. Puomien, kavalettien, jumppasarjan, ja viiksiesteiden lisäksi mukana oli myös kolmen askeleen okseri-okseri-linja, jonka väli meinasi esteiden noustessa jäädä hieman lyhyeksi, mutta sujui ihan kivasti muuten.
     Loppuun tultiin sitten muutama rata, ja esteet pysyivät koko valmennuksen ajan maltillisen pieninä. Alun n. 80cm verryttelykorkeuksista esteet nousi valmennuksen edetessä about 30cm, esteestä riippuen, ja viimeiset radat olivat perus kisakorkeudessa 100cm ja 110cm(-120cm?) tasolla. Kerran tulin linjalle liian hiljaa, ja koska en päässyt sisään hyvin, meni tietenkin linjan toisellekin esteelle etäisyydet päin mäntyä. Sanna sanoi että käännä pois, ja tultiin vaan uudestaan, jolloin päästiin hyvin sisään ja loppu sujui kuin itsestään. Muuten valmennus meni oikein hyvin, ja Coda oli hieno poika ♥!

Kotiläksyt:

  • Ohjat käteen
  • Kantapäät alas
  • Parempi tuki hypyn läpi, ja kunnon tuntuma, Coda on niitä harvoja jotka ei vaadi hypätessä kunnollista tukea suuhun, mutta muiden hevosten takia hyvä opetella aina pitämään

 

Isommilta radoilta ei ole kuvia, sillä iltaa kohden tuli liian pimeää, kaikki kuvat siis alkutunnista otettu.


 

Miten teidän valmennukset on sujunut?

 

♥: Idde

 

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

♥104 Kisaviikonloppu Ypäjällä

Ypäjä 2/2


Oltiin siis viikonloppuna Ypäjällä kauden ensimmäisissä kisoissa, ja menin 90cm, sekä kaksi metriä. Jos kisakuvat on jäänyt näkemättä, niin ne löydät täältä!

 

 

     Lauantaina kello soi heti neljän jälkeen, ja unenpöpperössä puin kisavaatteet päälle. Lökärit, huppari ja takki niiden päälle, ja illalla pakattu kassi mukaan. Tallilla oltiin ennen viittä, ja Ypäjälle lähdettiin ajamaan aikataulusta yllättäen myöhässä puoli kuuden jälkeen. Mun kaveri Neea, eli "hyttynen" oli mukana, ja nukuttiin autossa vielä n. tunti.
     Perillä oltiin ihan ajoissa, ja menin heti ensimmäisenä kävelemään 90cm radan. Muut laittoivat sillävälin Codaa kuntoon, ja olin verkassa vähän liiankin aikaisin. Toki parempi niin, mutta melko kauan ehdin kävellä ulkona odotellen verryttelyyn pääsyä. Coda oli vähän villinä, ja radalla se vain paheni. En saanut pidätteitä läpi, eikä avut mennyt ollenkaan läpi niinkuin olisi pitänyt. Siitä huomautuksena puomi sarjan a-osalta. Radan voi katsoa halutessasi tästä!



     Lauantain pahin katastrofi oli kuitenkin vielä edessä. 100cm, ihan helppo ja kiva rata, mutta alta juokseva hevonen ja könöttöen matkustava kuski ei mahdu silti tähänkään yhtälöön. Verryttely oli kaikista pahin, yliväsynyt ratsastaja turhautuu, kun ei vaan osaa, eikä mikään toimi niinkuin pitäisi. Menin jopa tippumaan verkassa, kun Coda teki ison hypyn okserille, ja jouduin heti kääntää vasemmalle, koska verkkaesteet oli poikittain keskihalkaisijalla. Meni sitten tasapaino ja taisi se Codakin siinä jotain toista hevosta vähän hypähtää karkuun. Siististi vaan jaloilleen maahan, ettei vaan kisahousut likaannu...
     Radalla edellisen luokan ongelmat toistui. En tiennyt mitä pitää tehdä, kun ei Coda ole koskaan ollut tollanen. Juoksee vahvana pois alta ja vetää minkä kerkeää. Siinä sitä mua taas vietiin, ja varmaan yhdellekkään esteelle ei osunut edes askel hyvin! Kakkoselta nätisti puomi matkaan, ja sarjan b-osa päätti myös mennä maahan makoilemaan. Ai että kun olin pettynyt, miksi en voi ratsastaa kisoissa ihan samanlailla niinkuin kotona, ja miksi Coda oli niin outo. "Tukijoukot" huomasikin heti, että en ollut ihan juttutuulella, kyyneleet silmissä neljän tunnin yö-unilla kerroin vaihtavani harrastusta, jos vaikka aloittaisin tanssin tai jotain... Kävelin sitten Codan kanssa haimilta  nelostallille, jossa se majoittui, ja muut meni autolla edeltä. Kyyneleet vaan valui pitkin poskia, kun kysyin itseltäni "miks en osaa mitään?"


Radalle pääsee nauramaan tästä!

     Hoidettiin Coda pois ja mentiin katsomaan käynnissä olevia luokkia. Illemmalla käytiin vielä taluttelemassa Codaa, ja tehtiinkin ihan yvän pituinen lenkki kierrellen pihapiiriä ympäri. Sitten käytiin syömässä, ja vihdoin koitti aika että pääsin nukkumaan! Nukahtelin jo kahviossa melkeen pöydälle, kun vaan "vähän lepuutin silmiä" :D Mentiin yhdeksän maissa nukkumaan, ja nukahdin varmaan sadasosasekuntissa! Sunnuntai alkoikin sitten jo vähän paremmissa tunnelmissa, pirteämpänä, ihanalla aamupalalla. Naureskeltiin siinä Lauantain hysterialle, ja jälkikäteen pari puomia ei yllättäen tuntunutkaan niin dramaattiselta, kuin edellisenä päivänä. Lähdettiin laittamaan Codaa kuntoon viikonlopun viimeistä luokkaa varten, ja sitten äiti talutteli sitä pihalla kun menin kävelemään rataa. Nyt rata olikin jo ihan hyvän pituinen, ja uusinnan kanssa esteitä oli 13, kun edellisissä luokissa niitä oli ainoastaan yhdeksän.
     Verkassa otin Codan heti paljon päättäväisemmin haltuun, ja hetken hölköttelyn jälkeen otin sen kunnolla pakettiin, enkä lähtenyt makaamaan kaulalle. Hypyt sujuikin oikeastaan melko hyvin, ja Codakin oli jo enemmän oma itsensä kuin edellisenä päivänä. Rata sujui jo paremmin kuin edelliset, vaikka vieläkin oli havaittavissa sitä ei-toivottua epätasaisuutta. Ennen perusradan viimeistä sarjaa otin vielä kunnolla pidätteen läpi, kuten Tuisku oli edelliset radat katsottuaan neuvonnut, ja päästiin perusrata virheittä läpi. Jatkoin automaattisesti uusintaan, mutta pilli soikin ja menin ihan hämilleni. Huusin äitille että "tippuko muka?", ja videolla kuuluukin että "ei!" Jatkoin varmuuden vuoksi pari estettä, kunnes Erika huikkasi että tuli yksi aikavirhe.
     Huokaisin taas syvään ja ekat sanat hallista ulos päästyäni taisi olla että "mikä mussa on vikana?" Päädyttiin kuitenkin lopputulokseen, että jos olisin tiennyt että radalla on niin tiukka aika, olisin luultavasti kaasuttanut liikaa, ja puomeja olisi saattanut tarttua matkaan. Muutenkin harmitti että epätasaisuus jatkui vieläkin niin pahana, ja vitosesteellä Coda lähti kaukaa, niin että jäin ihan jälkeen rumasti. Aikavirhe oli oikeastaan tämänkin radan pienin murhe, nyt sitä tasaisuutta! Aika ylittyi siis 0.21sekuntilla, jotan kieltämättä kuitenkin otti vähän päähän. Mutta edelliseen päivään verrattuna rata oli ihan hyvä, ja kuitenkaan puomeja ei tullut, joten olen ihan tyytyväinen :) Kiva reissu kyllä oli, kuukauden päästä sitten taas Ypäjälle kisoihin. Tästä on vaan suunta ylöspäin!


linkki

 

Mitäs muuten pidätte ulkoasusta?

 

♥: Idde

 

tiistai 3. maaliskuuta 2015

♥103 Kisakuvia

Ypäjä 1/2

Nyt onkin blogissa ollut noin viikon pituinen tauko, pahoittelut siitä! Viimeviikolla mun paras kaveri Jämsästä oli meillä tiistaista perjantaihin, ja koska me Milan kanssa nähdään ihan laittoman harvoin, halusin antaa kaiken ajan meille. Keskiviikkona hypeltiin taas Sannan valkussa, ja siitä postausta vähän myöhemmin! Nyt kuitenkin kisakuvia viikonlopulta ypäjältä, teen vielä toisen postauksen kauden ekoista kisoista tuloksineen ja ratoineen, mutta nyt kuvien kimppuun :)


Kuvat ei ole järjestyksessä, älkää välittäkö mun ilmeistä!


Kaksi ensimmäistä © Leena Kahisaari, lopuista kiitos Neealle :)!















 

Oletteko te jo aloittaneet kisakauden?

♥: Idde