♥110 Moi mä oon Ida

Ruudun takana

En tiedä teistä, mutta mulle on tärkeetä tietää kenen kädenjälkeä mä oikeasti luen. Hevosblogeissa usein kirjoittaja kätkeytyy, ja blurrataan naama ratsastustuvista, koska "tämä blogi on mun hevosen". No mitä sitten? Ei se hevonen kavioillaan niitä näppääimiä naputtele, ruudun takana on oma persoona, jonka ääni kuuluu tekstin läpi, mutta jonka personan haluan myös yhdistää tiettyyn naamaan.

     Menikö koko aloitus ihan ohi? Ei se mitään, koitan selittää asiaa vähän tarkemmin. Kun hevosblogeja vertaa esim. lifestyle-blogeihin, isoin ero on usein kirjoittajan jääminen taka-alalle. Vaikka mäkin kirjoitan lähinnä Codan elämästä, haluan että mun ääni kuuluu, ja että saan jakaa mun omia ajatuksia ja mielipiteitä blogin puolella. Sen takia teen tän postauksen, kerron vähän enemmän musta, koska mä olen se kenen kädenjälkeä te luette, esim. juuri nyt.

     Henkilökohtaisesti mua ärsyttää, jos hevosblogista ei löydy omaa esittelysivua kirjoittajasta. Tulee heti sellainen kuva, että bloggaaja kertoo hevosten elämästä, eikä ehkä kirjoita omien tunteidensa ja tuntemuksiensa pohjalta elämän kulusta avoimesti. Toki ymmärrän, että monet ovat melko varovaisia mitä tetoja jakaa blogissaan, ja usein varmasti mietitään millaisen kuvan itsestään antaa. Mä olen kuitenkin sitä mieltä, että kirjoittaja on keskeinen osa blogia, ja oman persoonallisuuden jakaminen lukijoiden kanssa ei ole yhtään huono asia, päin vastoin. Muunmuassa videopostaukset on tosi hyvä juttu tähän, kun näkee ihmisen videolla, saa siitä varmasti paremman käsityksen kuin lukemalla tulkinnanvaraista tekstiä.

kesä 2014

     Nyt kuitenkin aiheeseen, eli minuun. Älkää käsittäkö väärin, en ole itserakas, vaikka arvostan kyllä itseäni terveellä tavalla. Mulle on melko helppoa puhua itsestäni, vaikka se onkin melko epäsuomalaista. Kun mut tapaa livenä, saa varmasti musta ihmisestä helpommin oikeanlaisen kuvan, kun tämän mustavalkoisen tekstin läpi. Olen oikeasti melko värikäs persona, ja olen monesti kuullut että mua on mahdoton unohtaa kun kerran tapaa. En ole mikään äidinkielen monitaituri, ja välillä huomaan itsekin ettei oma ääneni kuulu tekstin läpi niin voimakkaasti kun haluaisin. Senkin takia pyrin tekemään videopostauksia melko usein, ja kannatan toki muutenkin postauksissa monipuolisuutta, sekä tykkään tehdä ja kuvata videoita.

     Olen itsevarma ihminen, eikä esimerkiksi negatiiviset kommentit ole mulle mikään big deal. Toki mukavat kommentit on aina kivempia, mutta osaan ottaa kritiikkiä vastaan, ja jättää asiattomat jutut omaan arvoonsa. Muunmuassa tämän vuoksi en suosittele bloggaamista kovin nuorille, tai ainakin kannataa estää kommentit anonyymeiltä, sillä jos asioiden käsitteleminen tuottaa ongelmia, saa pienet haukut pienessä ihmisessä aikaan suuria tunteita. Olen myös oikeastaan aina tyytyväinen, että en itse alottanut blogin pitämistä nuorempana, sillä häpeäisin varmasti silmät päästäni jos joutuisin lukea juttua alle 16-vuotiaalta Idalta. Asiaa ja kärkkäitä mielipiteitä olisi kyllä varmasti riittänyt, mutta hyvän maun häilyvä raja olisi hieman saattanut rakoilla.

ei lisättävää...

     Nää jutut heittelee nyt vähän joka suuntaan, ja se johtuu siitä etten osaa järjestellä aina mun ajatuksia niinkuin haluisin. Toivottavasti pysytte kuitenkin menossa mukana! Seuraavaksi kerron vähän musta. Mä oon pienestä pitäen ollut aika tempperamenttinen ja määrätietoinen tapaus, enkä ole koskaan uudenkaan tilanteen yllättäessä ollut mikään hissukka. Olen usein paljon äänessä, ja lukiolla kaverit löytää mun luokse kolmanteen kerrokseen tuhannen muun joukosta ihan ääntä seuraamalla. Oon myös vähän yllytyshullu, en tietenkään ryhdy mihinkään typerään (mitä nyt mm. kerran söin kattoon heitetyn keitossa lilluneen kinkun euron takia...), mutta monesti lähden pienellä kannustuksella ensimmäisenä liikkeelle. Kai mä oon välillä vähän blondi, mutta ihan jees jees tyyppi!

     Vihaan feikkaamista, ihmisen pitää olla oma itsensä, just sellanen persoona mikä siitä on luotu. Ite haluan olla aina aito ja rehellinen, sekä luottamuksen arvoinen ystävä ja ihminen. Kukaan ei oo täydellinen, mutta itse voi vaikuttaa aika moneen asiaan oikeiden valintojen kautta. Näytän tunteeni ja fiilikseni sellaisina kun ne on, mulla on usein hyviä päiviä, ja oon melko iloinen ihminen. Silloin kuitenkin jos joku painaa mun mieltä, en esitä ilopilleriä muiden takia, vaan vetäydyn vähän omiin oloihini, ja annan itselleni luvan olla surullinen jos mulla on sellainen fiilis. Olen myös tosi sponttaani tapaus, joka näkyy hetken mielijohteesta tehdyistä tempauksista. Kyllästyn usein muunmuassa mun hiuksiin, ja mun blogihistoriankn aikana mun tukassa onkin nähty jo ainakin seitsemää eri väriä (punainen, blondi, pinkki, liila, sininen, shamppanja ja ruskea). Usein esim. kokeisiin luettaessa, tai vaikka keskellä yötä saan päähänpiston että laitetaampa vähän liilaa tukkaan, sitten perinteinen "hups", ja paluu mua parhaiten kuvastavaan blondiin!

Kuten mm. bannerista on saattanut huomata, käväisin tuossa brunettena, mutta ei huolta, blond is back!

Nyt mä oon kuitenkin jauhanut jo tarpeeksi itsestäni. Tuliko jotain uutta infoa? Mä oon siis Ida, ja olisi kiva olla vuorovaikutuksessa sun kanssa! Nyt päästäänkin siihen, että olisi kiva kuulla keitä sielä ruudun sillä puolella oikein on :) Laittakaas kommenttia, ja kertokaa keitä te ootte, myös blogin saa linkata mukaan jos sellainen löytyy, niin käyn kurkkaamassa!

Hyvää kesän odottelua kaikille, kyllä se sieltä tulee!

♥: Idde